Seminaari ja karaoke

Toissa päivänä varsinainen kouluni oikeastaan alkoi. Aamun aloittin kurssi nimeltään Business and economics at Japan. Avausluento oli kuitenkin aika lyhyt ja lähdettiin siitä sitten Matin kanssa Aobayamalle kumpikin labroihimme hengailemaan. Labran avaus seminaari oli perjantaina. Siellä kerrottiin koulun yleisistä käytännöistä ja esittäydyttiin toisillemme. Seminaari tulee olemaan joka perjantaina koko vuoden ajan. Siellä on vähän niinku tarkotus esitellä jokaisen omaa tutkimus alaa ja miettiä yhdessä, että miten tutkimusta tai aihetta voisi sitten kehittää eteenpäin. Homma vaikuttaa ihan fiksulta, sillä tämä on kivuttomin tapa päästä sisään tutkimuksen tekemiseen. Ihan noin dippaa ja kandia ajatellen tämä vaihtovuosi tuo varmasti paljon hyvää.

Perjantai ilta meni go:n merkeissä. Perus kaverit oli siellä pelailemassa group morin kanssa. Go:n jälkeen lähdettiin vähän yö syöpöttelemään läheiseen ramen paikkaan. Otin misoraamenin. Eli nuudelia maissia ja jotain levää ja sieniä. Ihan hyvää settiä nälkäkin lähti ennakko odotuksista huolimatta. Ruuan jälkeen käytiin vielä hakkaamassa vähän street fighteria psp:llä.

Lauantai olikin sitten astettaverran mielenkiintoisempi päivä. Kaupasta löytyi leipää jossa luki rye eli ruis! Ostinkin heti sitä vähän varastoon, ettei vaan heti pääse loppumaan. Nytten kun kauppa alkaa olla tuttu niin sieltä löytyy jatkuvasti kaikkea pientä kivaa, mitä tekisi mieli kokeilla. Harmi, että päivässä pystyy syömään vain kahdesti.

Seuraavaksi ohjelmassa oli @homen järjestämä welcome party. Käytännössä tapahtumassa ei ollu juurikaan mitään muuta sisältöä kuin tutustua muihin ulkkareihin ja syödä japanilaisia snackseja :D. Tutustuinkin uusiin ihmisiin varsin kivasti. Onnistuin suunnilleen tuplaamaan puhelimeni numeroiden määrän. Japanissa puhelin numeroita ei kirjoiteta vaan täällä on valloillaan sellainen infrapuna systeemi. Voit siis lähettää käyntikorttisi kenelle tahansa vain laittamalla ir-sensorit toisiaan kohti. Eri kätevää... Miksi Suomessa ei harrasteta tätä? Eksoottisinta englantia puhui ehdottomasti Intialainen kaveri. Puhe on äärettömän nopeaa ja epäselvää. Vaikka kieli on sama niin aivan uskomattoman vaikeaa saada selvää. Japanilaiseen tapaan "juhlat" loppuivat jo 17:00 kestettyään kokonaiset 2 tuntia :D.

Onneksi satuin juttelemaan Julian kanssa, joka sattui tuntemaan jonkun puolivuotta täällä olleen ameriikkalaisen. He oli lähdössä illalla karaokeen ja nomihodaihin. Lyöttäydyttiinkin sitten Meerin kanssa mukaan tähän lystiin. Nomihodai on paikallinen illan vietto tapa. Kerätään 4-20 hengen porukka ja mennään ravintolaan. Ravintolassa sinulle tarjotaan viiden ruokalajin ateria ja samalla voit juoda 2 tunnin ajan niin paljon (alkoholi) juomia kuin pystyt. Ei saattanut olla ihan parhaita iltoja ravintolalle kun mentiin sinne ameriikkalaisten ja eurooppalaisten kanssa :D. 2 tunnin loppua kohti meille tarjoiltiinkin huomattavan hitaasti, jotta emme joisi ravintolaa konkurssiin =). Koko lysti maksoi 3150 jeniä. Ihan hyvä diili siis minun mielestä. Nomihodain jälkeen siirryimme karaokeen. Mukanamme olleet aasialaiset olivat jo aika kuosissa ja laulut kulkivatkin mukavasti. Meerin kanssa esitimme suomalaisia biisejä Hanoi rocksilta ja Rasmukselta. Parin tunnin karaoke maksoi 2000 jeniä, mutta siihen sisältyi taas niin paljon juomia kun kerkesi tilaamaan. Tälläiseen lystiin ei ihan joka viikonloppu ole varaa :D.

Seuraavassa postissa kuvia tapahtumista.