Hanamejen aikaa

Torstai:

Vietin aikaa labrassa klo 10:00 eteenpäin. Törmäsin Nakataan ja juttelin vähän aikaa siitä, että mitä oikeen täällä teen. Vihdoin hän kertoi selkeästi, että kyseessä on research trainingiä. Eli minun pitäisi keksiä aihe, josta haluaisin lähteä tekemään ensimmäistä tutkimusta. District heating ja CHP voisivat olla mukavasti erilailla toteutettu Japanissa ja Suomessa, joten ehkä otan toisen niistä aiheeksi ja sitten lähtee katsomaan, että mitä niistä tarkemmin haluaisi selvittää.

Iltasella käväisimme asuntolan lähellä sijaitsevassa ravintolassa. Siellä myydään sellaisia rasvassa keitettyjä taikina nyyttejä, joiden sisällä on lihaa. Erittäin hyvää! Ravintolan omistaja on tunnettu lyhyestä pinnastaan :D. Ja se tuli myös meidän kohdalla esille. Meitä oli 5 kaveri siellä syömässä ja koska yksi meistä ei halunnut tilata mitään, hänet ohjattiin pihalle. Aika kiusallinen tilanne.

Perjantai:

Aamupäivä oli koulua ihan normaalisti ja menin sen jälkeen labran seminaariin, jossa esiteltiin tohtori opiskelijoiden tutkimusprojekteja lyhyesti. Tämän jälkeen vuorossa oli labran hanami. Täällä taas todistettiin se fakta, että japanilaiset ei kestä viinaa :D. Puolet labran väestä professori mukaanlukien olivat aika huonossa kunnossa. Tämä kyllä oli varsin viihdyttävää katsottavaa :D. "Korea bad, Japan good". Ohjelma alkoi koulun ruokalasta, jossa meille oli ostettu vähän bentoa ja huomattava määrä juotavia. Avattuja pulloja viime bileistä oli vaikka miten paljon. Ruokalasta siirryttiin nomihodaihin. Tämä tuntui olevan varsin tasokas paikka. Sen huomasi ruuasta ja palvelun nopeudesta, vaikka perjantain iltojen pitäisi olla aika tukkoista aikaa ravintoloille. Vieressäni istui mukava tyyppi labrasta. Juteltiin Suomen ja Japanin historiasta.

Ilta venyi aika pitkäksi sillä menimme vielä jatkoille karaokeen. Karaoke oli varsin erikoinen, sillä karaokeen kuului niin paljon jäätelöä kuin pystyt syömään :D. Japanilaiset tuntuu olevan varsin suuruuden hulluja, sillä joka paikassa on teemana syö/juo niin paljon kuin pystyt. Karaokessa jouduin kuuntelemaan japanilaisia rakkauslauluja. Sendain teknillinen yliopisto on surullisen kuuluisa siitä, että täällä ei ole naisia. Jos joku luulee, että tampereella on asiat huonosti niin olet väärässä. Täällä naisia on alle 1% ja sen kyllä huomasi lauluista :D.

Lauantai:

Päivä alkoi @homen järjestämällä hanamilla, joka oli Kawauchin kampuksella. Tuli taas tehtyä paljon uusia tuttavuuksia. @home:laiset on kaikki varsin sosiaalisia ja kiinnostuneita ulkomaista. Revontulet ja sauna herätti varsin paljon ihmetystä ihmisissä. Suurin osa tuntuu ajattelevan, että he kuolisi jos joutusivat elämään -20 pakkasessa talvella. Mutta koetan aina selittää, että asunnot täällä ovat itseasiassa paljon kylmempiä kuin Suomessa. Mutta se tuntuu olevan varsin vaikeata ymmärtää heille. Eric tuli kyselemään, että miksi en ollut pelaamassa go:ta eilen ja sen jälkeen koetti opettaa minulle hieman lisää japania. Se vaan jotenkin ei tunnu jäävän päähän.

Illalla meillä oli toiset juhlat international housen aulassa. Järjestäjä oli eri. Nämä olivat ensimmäiset tanssi bileet, mitä meille on vielä tähän mennessä järjestetty. Aulassa jopa myytiin alkoholia :O. Tansittuamme aikamme bileet alkoivat loppua, vaikka kello oli vasta 22:00. No päätimme sitten lähteä siitä kaupungille porukalla. Mukanamme oli monia korealaisia. Korealaiset on käteviä, koska ne osaa yleensä sekä japania että englantia. Täällä on aika vaikea mennä mihinkään yöelämään ilman ihmistä, joka puhuu japania. Päädyimme samaan karaokeen kuin perjantainakin, jossa myö esitin saman kappaleen kuin perjantainakin :D. Lordin monsterman löytyy karaokesta kuin karaokesta ja se on mukavan erilaista japanilaisiin lauluihin verrattaessa. Karaoken jälkeen käytiin vielä pubissa maistelemassa sakea. Sake oli tällä kertaa kylmää ja suorastaa yllättävän hyvän makuista ottaen huomioon, että se oli lähes 20%:sta. Pitänee tuoda vähän maistiaisia sitten takaisin suomeen ;).

Ja kuvia taas random tapahtumista seuraavaksi..